Päivitelläänpäs pentujen kuulumisia pitkästä aikaa. Pienet ovat siis jo 14 viikkoa vanhoja. Viikko sitten sisarukset Vilhelmina ja Sofia muuttivat omaan kotiinsa ja alkuikävän jälkeen ovat sopeutuneet hyvin. Kustaan kanssa lähdetään sitten viikon päästä junamatkalle kohti Turkua, josta pojan isäntäväki tulee karvakerän hakemaan. Toivottavasti matka sujuu hyvin.

Ulrika-tyttö on edelleen ilman omaa kotiaan. Toivottavasti tälle kauniille tytölle löytyy hyvä ja huolehtiva koti.

Pennuilla piti siis olla ensimmäinen rokotuskerta tällä viikolla, mutta koska mahat ovat olleet vähän löysällä, piti rokotusta siirtää. Toivottavasti ensimmäinen rokotus onnistuisi viikon päästä. Muuten pentujen elämä on sujunut vauhdikkaasti, välillä tietysti on otettu päivänokosia niinkuin tämän viikkoisista kuvistakin voi päätellä. Isäntä oli taas innostunut kuvaamaan pieniä. Hälle kiitos siitä.

Kustaalle löytyi tänään oma koti. Pieni kuningas pääsee Helsinkiin toisen norskipojan kaveriksi.

Viime viikolla en ehtinytkään blogia päivittämään, kun oli muita kiireitä. Pennut ovat jatkaneet hyvää kasvua ja saivat loppuviikosta kolmannen matokuurin. Ensi viikolla onkin sitten vuorossa ensimmäinen rokotus. Pentujen rekisterikirjat tulivat sopivasti perjantaina, mutta oma pää oli tehnyt kepposen ja unohtanut merkitä Sofialle valkoisen värin. Muuten kirjojen tiedot olivat oikein, mutta tuo yksi rekkari pitää siis korjata.

Minulla oli tällä viikolla lainassa vähän parempi kamera ja sillä tuli otettua muutama kuva pennuista. Isäntäkin oli intoutunut ottamaan pennuista kuvia, joten lisäsin kerralla useamman kuvan mamman mussukoista.

Seitsemännen viikon alussa pennut saivat toisen matokuurin Flubenonilla. Muuten olisin antanut Mirrixiä, mutta sitä ei löydy mistään. Kolmas madotus tehdäänkin sitten Axilurilla. Viikko on ollut taas vauhtia täynnä ja pennut ovat vallanneet sohvat ja sängyn. Heta hoitaa pentuja nykyään olohuoneen sohvalla, eli kun koko pesue on paikalla, sohvalle ei enää ihmisiä mahdukaan.

Nelly-täti on päässyt hoitamaan pentuja ja varsinkin Sofia tykkää nukkua pehmeän tädin vieressä. Heta kantaa pennuille possun sydämen paloja isojen kissojen kupeista ja pennut käyvät niitä itsekin hakemassa. Kovalla innolla pienet kyllä pureskelevat lihapaloja.

Pentujen elämän kuudes viikko on ollut todella vilkas ja täynnä kaikkea uutta. Kaikki pennut ovat opetelleet syömään kiinteitä ruokia (raksuja, märkäruokia) ja käyttämään hiekkalaatikkoa. Lisäksi rohkeimmat pennut (Fredrika ja Kustaa) harjoittelivat portaissa juoksemista ja Fredrika uskalsi vihdoin kiivetä aidan yli ja vapauteen. Nyt ei pentuhuoneen ovella ole enää estettä ja pennut saavat juoksennella vapaana kun olemme kotona. Öisin pidetään pentuhuoneen ovea kiinni samoin kuin silloin kun olemme molemmat poissa kotoa.

Pentujen tätikissat Lotta ja Nelly vahtivat pentuja ja ojentavat niitä tarvittaessa, ja tietenkin syövät pentujen ruokia aina kun mahdollista. Kustaata käytiin katsomassa sunnuntaina, mutta tytöistä ei ole vielä kyselyjä tullut. Toivottavasti kaikki pennut löytävät hyvän kodin. Uusia kuvia laitan kunhan saan otettua jossain välissä.

Tällä viikolla on vauhtia ja vilskettä riittänyt. Pennut juoksevat yhä varmemmin askelin ympäri pentuhuonetta ja tahtoisivat jo kovasti tutkimaan muuta maailmaa. Ainakin Kustaa osaa jo käydä laatikolla, mutta kyllä ne tytötkin siellä pyörivät ja tarpeitaan tekevät. Raksut maistuvat parhaiten Vilhelminalle, toki muutkin ainakin maistelevat tarjolla olevia ruokia. Hetalla kuitenkin tuntuu vielä maitoa riittävän ja pennut kasvavat hyvää vauhtia.

Pennut ovat nyt 4 viikkoa vanhoja, eli lähes kuukauden ikäisiä. Vauhtia riittää, kun pienet karvapallot yrittävät vielä vähän huterin askelin juosta ympäriinsä pentuhuoneessa. Pentulaatikosta ovat omatoimisesti karanneet ainakin Fredrika ja Ulrika, muut ovat päässeet vapauteen Heta-mamman tai ihmismamman avustuksella.

Pennuilla on maistatettu emonmaidonvatikevelliä ja RC:n pentumössöä, mutta ihan vielä pienet eivät ole tajunneet, että niitä pitäisi syödä. Hiekkalaatikollakin maistellaan vaan hiekanjyviä. Tosin pari vahinkopissiä on jo lattialta löytynyt. Lotta ja Nelly -tädit saavat hoitaa pienten pesuja ja varsinkin Lotta-täti on ottanut hommansa tosissaan ja on välillä komentamassa pentuja kotipesää kohti liian kauaksi suuntautuneilta tutkimusretkiltä.

Alkuviikosta pennut saivat ensimmäisen matokuurin, seuraava onkin vuorossa parin viikon päästä.

Pentujen kolmannella viikolla vireystaso on selvästi noussut. Pennut ovat enemmän valveilla myös muulloin kuin syödessään ja yrittävät mönkiä eteenpäin. Alkuviikosta pennut ryömivät etutassujen varassa ja loppuviikosta takajalatkin ovat ruenneet jo kantamaan. Liikkuminen on siis yhä varmempaa ja varmempaa. Vielä on onneksi pysytty pentulaatikossa. Ulrika ja Fredrika tosin kurkistelevat jo laatikon reunalta ulkomaailmaan. Tytöt ovat myös kovia painimaan. Fredrikan lisäksi Sofia on jo osoittanut taitojaan turkin pesussa ja korvien rapsuttamisessa.

Pennuista on tullut jo pari kyselyä mutta kaikki ovat edelleen vapaita. Itsekkään en osaa vielä päättää jääkö kotiin Ulrika vai Fredrika

Toisella elinviikollaan pennut rupesivat availemaan silmiään. Ensimmäisinä olivat Kustaa ja Fredrika, joiden silmät alkoivat avautua 9 vrk:n iässä. Seuraavana päivänä myös Sofia alkoi availla silmiään ja sen vasen silmä rupesi rähmimään. Sitä onkin putsailtu silmävedellä päivittäin, joskus jopa pari kertaa päivässä. Nyt neidin silmät ovat jo täysin auki eikä toinen silmä enää rähmi niin pahasti.

11 vrk:n iässä myös Ulrika rupesi aukomaan silmiään. Kustaalla silmät olivat jo kokonaan auki ja Vilhelminalla silmät rähmivät hieman ja niitä putsailtiin pari päivää. Seuraavana päivänä kaikilla muilla pennuilla silmät olivat jo kokonaan auki paitsi Vilhelminalla ja Sofialla, jolla toinen silmä edelleen rähmi ja oli vain osittain auki. Viikon loppun mennessä myös Vilhelmina oli saanut silmänsä kokonaan auki.

Torstai-päivä oli kiireinen, kun Heta päätti rueta vaihtamaan pesäpaikkaa ja mamman oli kuitenkin käytävä koulussa. Aamulla siirtelimme Hetan kanssa pentuja edestakaisin vanhan pesän ja Hetan valitseman uuden paikan välillä. Lopulta eilen perjantaina hain uuden pahvilaatikon pesäksi ja Heta hyväksyi uuden viritelmän, jossa uusi pahvilaatikko on vanhan sisällä ja tuo pennuille enemmän turvaa ja tilaa.

Lisäsin galleriaan taas kuvia ja mukaan pääsi myös Hetan täti Lotta, joka on ollut pennuista hyvin kiinnostunut.

Pennut täyttivät perjantaina viikon ja ovat kaikki saaneet mukavasti painoa. Olen koko viikon pyöritellyt mielessäni sopivia nimiä pennuille ja vihdoin ne löysin. Ennen nimeämistä piti kuitenkin varmistua parin pennun sukupuolesta. Ensimmäiset kolme olivat aika helppoja tapauksia tunnistaa, mutta kaksi viimeistä tiikeriä tuottivat päänvaivaa. Onneksi Hetan kasvatusmamma kävi tänään tutkailemassa pienokaisia ja saimme selvyyden sukupuolista ja väreistä.

Ensimmäinen pentu, eli musta Ulrika ei olekaan kokonaan musta vaan sillä on valkoiset takavarpaat ja pieni medaljonki kaulassa. Ainokaisen pojan, eli Kustaan kuvio varmistui tiikeriksi ja väri siniseksi, Vilhemina olikin selvä tapaus ja näyttää mustavalkeassa turkissaan aivan Helinä-tädiltään. Loput tiikeripennut osoittautuivat tytöiksi. Ilman valkoista oleva on Fredrika ja sen väri on musta eli ruskeatiikeri. Valkoisella varustettu Sofia on ilmeisesti sinitiikeri.

Kustaa ja Fredrika ovat jo availleet silmiään ihan pikkuisen ja Kustaalla on oikein poikamainen ääni. Muut pennut miukuvat pikkuisilla pennunäänillään, mutta Kustaan äänessä on jo enemmän mataluutta.

Uusia kuvia pennuista tulee sitten kun sää on vähän aurinkoisempi ja isäntä ehtii kuvausapulaiseksi.